sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Pualukka-kinuskikakku

Mä sain palautetta, jotta ku en oo kirijoottanu tänne mitää koko viikkoho. (Aina maristaha) Samaasen "aina-marinan" kaas moon hypäänny mettäs tällä viikolla monena päiväni, niin enhämmoo joutanu sitte kirijootella mitää. Moomma ollu ihan vai lenkillä ja yhtenä päivänä noukiimma vähä pualamia. Minen oikee piittaa koko pualukoosta, mutta maattelin, jotta jos muutaman rasian noukkiis, niin vois leipua joskus jotaki. Ja leivoonki ku mulle tuli viarahia. Tällääsen Kinuskikissin pualukka-kinuskikakun:


Risetti löytyy tualta. Siinä sanotahan jotta soon joulukakku. No, saimmä sen alaha näin syyskuun lopullaki, jotta ei ollu ihan pilallinen. Tuas risetis on jotta kiille pitääs teherä pualukkamehusta, mutta ku sitei ollu (eikä osteta ku ei sitä kumminkaa kukaa jua) niin paninki siihe kulukaa Kekkerimehua ja se sopi ainaki mun makunystyrän miälestä oikee kivasti. Oli sitte hyvää. Ja kevyttä! (NOT!)
Toivottavasti "aina-marina" (no ei se oikiasti oo sellaanen, kunhan ny vain soitan täs suutani, se tajuaa kyllä tämän vitsin) on ny onnellinen, ku on oikee kaks postausta yhtenä päivänä! ;)

P*skarteluhaaste #247-Luonnos

P*skiksen tämän viikkoonen haaste oli luannos. Luannokset on kyllä mun miälestä kivoja. Mullon suurin ongelma korttienki teos se asettelu. Ku ei ne taharo aina (koskaa) asettua niinku mä haluaasin, komiasti. Tämä tyä ei kylläkää oo kortti, vaan kansio. Oikiastansa niiton kakski, samalla luannoksella toteutettu, mutta toinen näkyy kuvis paremmi ku toinen. 



Hoitotäti on pyytäny (ainaki sata kertaa) jotta tuaasin meirän keskimmääsille kakaroolle kasvunkansiot. Moon sen aina unohtanu, mutta sitte mä löyrin nämä roskiksesta pelastetut ruskiat kansiot ja aattelin, jotta nuastahan mä ne teenki. Sitte mä taas unohrin asian ja ku siitä taas mua loppuviikosta muistutettihi, niin maattelin, jotta on se ny jäsys, jos emmä saa niitä teheryksi! Periantaina käymmä pikaasesti Paperinauhas ja hampsteroon siältä muutaman paperin. Värittelin aiheesehen sopivasti Lilyn poijjan ja flikan ja leimaalin viälä Papermanian leimoolla nimet kansion selekihi. Näihin pitääs ny sopia usieeki taireteos.


maanantai 22. syyskuuta 2014

Kraftin Kimmie challenge 248 - Let's Get Sketchy!

Mä kyllä erellises postaukses lupasin mennä maata, mutta sitte muistin jotta meinasin viälä tämän postata.
Tämä on mun korttini ensinnäki ystävälle synttäripäivän johorosta ja toiseksi Kraftin' Kimmie haasteeseen. Haasteena oli luannos ja sen ja DT:n tyät voi käyrä kattomas tualta.


Hi!
This is my card to Kraftin' Kimmie Challenge, Let's get sketchy! I'm going to give this card to my friend next saturday. We are going to celebrate her birthday then. Hope she likes it! :)

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

"Kekkerimehu" marja-aroniasta ja omenoosta


Sain maistella eileen pikku-ystävääseni keittelemää aronia-omppumehua. Soli hyvää! Toissa päivänä yks toinen pikku-ystävääseni kyseli feispuukis, jotta tarttisko kukaa aroniaa. Enhämmä esti tiänny jotta mihinkä sitä ny tarttis, mutta ku mä sitä mehua maistoon nii pitihän mun panna heti viästi, jotta mä tartten. Tänään kävin niitä noukkimas, miäs haki anopilta omppuja ja ny on tehty testi. Joitaki mehu-ohojeeta netistä löytyyki, mutta paan ny ihan oman, ku ei niitä ny aiva mälyttömästi ollu.

Kekkerimehu

- n. 3 litraa Marja-aronian marjoja
- reipas 3 litraa omenoita
- 400 g sokeria
- vaniljaa myllystä

Lohko omput n. 4 osaan. Itte otin siämenkorat pois ku halusin käyttää "moskan" hyäryksi.
Laita Mehu-Maijaan mariat ja omput päälletyste. Mun maijahan meni justihi tua määrä.
Keitä mehu ja lisää siihen sokuri. Sokuria voi panna enemmän tai vähemmän, minkämoosesta ny itte tykkää.
Lisää viälä vaniljatankua myllystä, tai kokeele vaniljasokuria, jos ei sulloo myllyä. Sekoota niin jotta sokurit sulaa ja pullota puhtahisihin pulloohi.

Ohojeella tuloo n. 2 litraa mehua.

Mehu sai tänään nimensä "Kekkerimehu" ku siinon niin palio sokuria, jotta se passaa hyvin kekkeriille. Mutta huam. obs. On siinä paljo kaiken maailman flavonoiria ja muita hyviä aineksia, jotta eikö se korvaa sen sokurin tuaman "pahennuksen"?

Ja tarina jatkuu niin ku ostoskanavalla. "Eikä tässä vielä kaikki!" Sain tältä aroniapuskat omistavalta ystävääseltäni hyytelörisetin, jonka se taas pualestansa saanu omalta ystävääseltänsä. Mä vähä tuunasin tätäki reseptiä sillä vaniljalla, mutta muuten nouratin tarkasti ohojesta:

- Keitä Aroniat mehuksi. Marjoja ei saa yhtään painella, muuten hyytelöstä tulee sameaa. (En muuten painellu)
- Hyytelö keitetään valmiista mehusta aina litra kerrallaan. Annoksen tuplaaminen ei onnistu. (Tätä me ihimettelimmä, mutta mä olin kuuliaanen täski kohtaa, enkä alakanu konstaalemaha mitää omiani)
- Mehulitra saa kiehua hiljalleen 5-10 minuuttia, jonka jälkeen kattilaan lisätään 9 dl hillosokeria.
- Keitä 10-15 minuuttia ja purkita kuumennettuihin lasipurkkeihin.
- Tuas ennen purkitusta mä alakasin rankaksi ja panin sitä vaniljatankua taas myllystä sekahan.

Hyytelön voi pakastaa.



Tuas noon ny sitte, hyytelö ja mehu viäretysten. Leimasin tullaasen tagin hyytelöpurkin viärehen ja meinaan viärä sen anopille maistiaasta. Tairan viärä purkin mehuaki, niin saa seki pitää kekkerit.

Niin ja jos olit tarkkaavaanen lukija niin varmaha havaattit jotta aluus mainittin siitä moskien uurelleen käytöstä. Tämän vinkin sain siltä ensimmääseltä ystävääseltä jokoli sitä mehuaki keittäny. Tein vispipuuron. Tuala se viälä seisoo hellalla, meinaan sen aamulla viä vatkata. Ny en viitti ku aa, sei oo viä tarpeheksi jähtyny ja pee, mukulat nukkuu. Ja kohta nukun mäki. Hyvää yätä ja muutaman minuutin päästä alakavaa uutta viikkua!



lauantai 20. syyskuuta 2014

Korttisirkus haastaa: Haaste 15"

Korttisirkus saa ihan ensimmääsen osallistumiseni haasteesihin! (siis näin uuren plokin merkiis)
Korttisirkuksen haasteena oli kraft/aaltopahvi, sai käyttää kumpaaki tai vain toista.


Täs mun tekemäs joulukortis on kraftin färinen korttipohoja, pohojapaperi ja tua poroki (aattelin esti jotta deer on peura, mutta tarkastin asian ja deer voi tarkoottaa peuraa, kaurista ku poroaki) o kraftia, täyttänöö siis riteerit. Maattelin, jotta ny ens jouluksi teen jotaki hyvin simppeliä joulukorttia ja tälläänen malli sitte tuli jostaki päähän. Stanssi on Memory boxin Leaping deer, sitä moon vähä distressillä väriänny. Muutaman puolihelemen vois viä nurkkahan lisätä, mutta ne oli loppu-sluut. No, on täs ny viälä muutama päivä ennen ku niitä pitää lähettää ;)

Uus kokemus, Salomonin solomu

Kävimmä täs 2 viikkua sitte Kristiinankaupungin perinnepäivillä. Oli siälä hianot systeemit, vanhanaikaasesti myytihin piparia purkiista ja niin pois päin. Näin siälä sitte seinäs sellaasen päällystetyn polokupyärän. Joku luuli jotta soon joku pyäräliiket, mutta mä meinasin, jotta lankojahan tuala varmahan myirähän

Ja niin myytihi. Liiket oli nimeltänsä Lilla Gårdsbutiken. Kävin vähä vahtaamas siinä näyteikkunalla ja siinoli hiano huivi. Olin justihi erellisenä päivänä ostanu Coconate-tunikan, joka tartti aiva pakosta kyllä huivin. Vaikka usiemmanki. Pakkohan soli ampaasta tupahan ja käyrä oikee kärestä pitäen vahtaamas, jotta kuinka tua on tehty. Emmoikee heti käsittäny jotta mikä tämä menetelmä o, mutta sain siältä sitte ohojeen ku ostin langanki. Ohojes oli ruattiksi, mutta osasimmä sitä sen verta tavata, jotta käsitin, jotta mitä pitää teherä. Suameksi tua on Salomonin solmu ja jos joku on kiinnostunu, niin ainaki Garnstudion sivuulla on oikee vireo, mistä voi kattua.


Lanka on Rico Design Creative reflection. En oo ennen kuullukkaa, mutta saksalaanen firma näytti olevan ja ihan mukava kutua. Lanka o valakoosta ja siinon hopiaasta lisänä. (Ny voin laittaa vyättehen takaasi roskihi. Kaivoon sen roskista ku halusin tänne ittelleni muistihi, jotta mitä solikaa)

Koko Suomi leipoo

Mä tykkään leipoa ja useen leivon jotaki uutta. On mulla kestoreseptiäki tiätysti, mutta aina on kiva vähä kokeella. Torstaina alakas uus kausi "Koko Suomi leipoo"-ohojelmasta ja vahtasin sitä sitte silimä kovana. Ommuuten aika tuskaasta vaharata inspiraation kouris jotaki ohojelmaa ku tekis miäli kans leipoa, ja HETI! Värkkiä ei kumminkaa ollu, jotta eihä se sitte auttanu ku lingata perijantaihi. Ohojelmas tehtihin kaffikakkuja ja vaahterasiirappikakku kuullosti niin maukkahalta, jotta sitä piti kokeella. En oo viälä maistanu, mutta tämännäköönen siitä tuli.


Meinaan tarijoolla sitä tänä päivänä viarahille, jotta olis paree olla hyvää.
Resepti on Maikkarin sivuulla, mutta ku ei ikänä tiärä koska niihiki joku hakkeri hyäkkää, niin paan sen ny tähänki.

Pohja:

200 g margariinia
2 dl sokeria
Vaniljatankoa myllystä muutama hyppysellinen
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 onnellisen kanan munaa
4 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
hyppysellinen sormisuolaa

Ruokokidesokeriseos:

25 g margariinia
1 ½ dl ruokokidesokeria
2 tl kanelia
1 dl vehnäjauhoja
hyppysellinen sormisuolaa

Kuorrute:

Vaahterasiirappia
Tomusokeria

Koristelu:

Mantelirouhe
Ananaskirsikoita
Vatkaa margariini, sokeri ja vanilliinisokeri kevyeksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen rivakasti vatkaten. Lisää maustamaton tuorejuusto hyvin sekaan. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada vähissä määrin joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
Valmista ruokokidesokeriseos sekoittamalla huoneenlämpöinen margariini muihin aineisiin, nypi kevyesti. Kaada puolet kakkutaikinasta vuokaan ja ripottele ruokokidesokeriseos päälle. Kaada loppu kakkutaikina vuokaan päällimmäiseksi. Sekoita haarukalla niin, että kaikki menevät sekaisin ja paista uunin alatasolla 180°c:ssa noin 50 minuuttia.
Anna kakun jäähtyä ja tee kuorrute sekoittamalla vaahterasiirappi siivilöityyn tomusokeriin.  Kaada kakun päälle ja koristele mantelirouheella ja ananas-kirsikoilla. Nami!

torstai 18. syyskuuta 2014

Uuren plokin avajaaset

Ny mä sen päätin. Alakaa pitää plokia. Sitä jo täs kysyttihinki, jotta eikö sulloo. Mä kun oon tuanne feispuukkihin pannu kaikkia töitäni. Oommä ennen pitänykki plokia, jottei tämoo mikää uus juttu, mutta kyllä mä siitä kysymyksestä sain sitte kimmokkehen, sen viimeeseen kimmokkehen.
Moon pohojalaanen ja puhun niin ku kiriootanki, suaraa ja murtehella. Koittakaa muunkiäliset (ihan hyviä ihimisiä teki ootta) saara selevää, ja jos että saa, niin kysykää sitte jotta mitähän tuaki taas meinas?
Tuas kysyttihin ku mä tätä plokia alakasin tekemähän, jotta "kelle kirjoitat blogia?" No mistä mä nyt viälä sitä tiärän kuka tätä lukoo, vai lukooko kukaa. Kivahan se ny olis jos joku lukis. Ja joskus vaikka vähä kommentooski jotaki. Mutta mä ny kumminki koitan panna tänne kaikenmaailman töitäni. Ja olis kiva osallistua joskus johonki haasteesihinki. Ny ku mä viälä kerkiän. (HAH!) Moon äitiyslomalla, niin ny mä voin viälä vähä keriitä. Kattotahan ny kuinka käyrähän.
Tervetulua seurahan!